perjantai 12. joulukuuta 2014

Kolme päivää töissä ja jalat soseena.

Ainakaan töissä käyttämäni maihinnousukengät ei tee hyvää kantapäille. Kolme päivää niitä "testanneena" tuntuu kuin toipumisessa olisi paha taantuma. Ensimmäinen päivä vielä menetteli, mutta toisena ja kolmantena joutui kärvistelemään tosissaan. Sinällään outoa sillä kengät eivät tunnu painavan tai hankaavan mistään, kantapäät ja akilles vaan kipeytyy päivän aikana. Tuleehan noilla tieten liikuttuakin 12h työpäivän aikana melkoisesti. Lisärasitusta tulee portaissa liikkumisesta joka on ollut koko leikkauksen jälkeisen ajan hankalaa ja kivuliasta.
Pilleripurkille ei ole tarvinnut mennä, vaan kipua on ollut lähinnä liikkeellä ollessa. Varsinkin pienen paikallaanolon jälkeen kävelemään lähteminen tuottaa tuskaa. Myös kantapäiden kosketusarkuus on moninkertainen verrattuna viime viikkoon. Positivisenä asiana on ehkä vähäinen yösärky.

Pikkasen asia kalvaa mieltä. Leikkauksesta tulee 3kk ja periaatteessa toipuminen pitäisi olla siinä mallissa että ainakin normaaliin elämään pitäisi pystyä. Normi ihmisellä normaali tarkoittaa tietysti eriasiaa kuin minulla, sillä minun normaaliin kuuluu juokseminen, se ei lienee normaalia yleisellä tasolla.
Viime viikolla tein kuusi harjoitusta, neljä sauvakävelylenkkiä ja kaksi saliharjoitusta. Sauvakävelyn ohessa otin pieniä juoksupätkiä helppoon maastoon ja kilometrejä kertyi 38. Pisin sk-lenkki yli kaksituntinen. Maanantaikin oli vielä vapaata ja tein tunnin lenkin, eli kahdeksaan päivään seitsemän harjoitusta. Yli vuoteen en moiseen ole kyennyt. Toki jaloissa huomasi treenit, mutta ei niin että siitä kivut olisi lisääntyneet tai tuntemukset olisi olleet "nyt vedettin yli malliset". Siksi olinkin toiveikas niin työn kuin harjoittelun suhteen.
Juokseminen, tai sauvakävelyn oheen otettujen juoksupätkien määrä on ollut eniten kipua säätelevä elementti. Tuntuma on ollut juoksun suhteen helpottamassa. Väkisin en ole sitä tehnyt, vaan lyhkäsinä pätkinä ja pienienkin tuntemusten jälkeen vaihtanut kävelyyn! Silti siinä on ollut positiivinen vire, ikäänkuin odottavalla kannalla milloin uskaltaa kokeilla kokonaista pientä juoksulenkuraa...
Tänään tuo asia sitten huolestuttaa. Vapaapäivä ja suunniteltu sauvakävely on pakko jättää väliin. Jospa sitä keksis jotain muuta!

Kumminpäin asia on, leikkauksesta vasta 3kk vai leikkauksesta jo 3kk?
Ehkä saan vastauksen 18 pv kun raahaudun kirran polille lopputarkastukseen!

Vielä sitten toisinpäin. Pystynhän kuitenkin pitämään periaatteessa kaikkia kenkiä jalassa ja kävelemään niillä. Ennen leikkausta vain crocseja. Olkoon se hyvä asia. Jospa se tästä pikkuhiljaa alkaa sietää enemmän rasitusta, juoksemista ja jopa työkenkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti